MAKER -KULTTUURI PK SEUDULLA osa 2. Ison Omenan kirjasto

 

 

Minkälainen historia kirjastollanne on?

Ison Omenan kirjasto avasi ensimmäisen kerran ovensa Ison Omenan kauppakeskuksen valmistuttua vuonna 2001. Kirjasto muutti kauppakeskuksen laajennusosaan Palvelutorille ja avajaiset vietettiin 11.8.2016. Palvelutori on ympäristönä aivan uudenlainen julkisten palvelujen keskittymä. Samassa tilassa sijaitsevat Kela, yhteispalvelupiste, kirjasto, nuortenpiste Ohjaamo, neuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveysasema, HUSlab, HUS kuvantaminen ja kulttuuripalvelujen Kohtaamo. Tavoitteena tarjota asiakkaille sujuvampi arki ja paremmat palvelut. 

 

Kirjastojen rooli pelkästään kirjoja lainaavana palveluna on muuttunut ja tarjolla on yhä enemmän erilaisia palveluita. Miten ajatus Pajasta syntyi ja mitä se vaatii henkilökunnalta?  

Uskoisin, että Pajalla on lähtökohtaisesti sama ajatus, kuin muistaakseni Yhdysvaltain länsirannikolta lähtöisin olevalta makerspace -idealta. Siinä on pohjimmiltaan kyse isoissa kaupungeissa asuville ihmisille tarjottuihin mahdollisuuksiin yhteisistä verstastiloista, kun ne omat harrastetilat puuttuvat. Meille on monesti tullut asiakkaita, jotka ovat tosi kiitollisia Pajatoiminnasta, kun heillä kaupunkiolosuhteissa ei välttämättä ole edes sitä autotallia, missä voisi pitää tarvikkeita ja harrastaa jotain.  

Ensimmäinen Paja aloitti toimintansa Espoon Tapiolassa 2013. Iso Omenaan suunniteltaessa Pajaa perusteltiin käytännönläheisempänä sivistävänä tekijänä. Haluamme tarjota asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja oppia tekemällä ja osallistumalla.

Henkilökunnalta pajatoiminta vaatii mielenkiintoa toimintaa kohtaan. Meillä ei ole ollut Pajan työpisteisiin tai makerspace -töihin mitään koulutusvaatimuksia. Tähän on riittänyt henkilökohtainen kiinnostus asiaa kohtaan ja sitä kautta on sitten opittu eri tehtäviin. 

 

 

Minkälaista koulutusta tänä päivänä vaaditaan kirjastoon töihin haluavalta henkilöltä ja mitkä ovat työllistymismahdollisuudet? 

Kirjaston tehtäviin voi tänä päivänä työllistyä hyvin erilaisilla työkokemustaustoilla ja koulutuksella. Laajat palvelut edellyttävät henkilökunnalta monipuolista osaamista. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen hankkineiden lisäksi tarvetta on IT- ja pajaosaajista sekä markkinointi- ja viestintätaitoisista.

Henkilökunnassa on kirjoa nuoriso-ohjaajista kulttuurituottajiin, kuvataideopettajiin ja insinööreihin. Parhaat työllistymismahdollisuudet alalle on työntekijöillä, joilla on edellytykset työskennellä lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden parissa. Pedagogiset taidot korostuvat nykyisin kaikissa kirjaston tehtävissä.

 

Etusivun esittelyssänne kerrotaan, että olette Kokeileva kirjasto – Täynnä yllätyksiä. Kerro tästä hieman lisää? 

Pajatoiminnan kautta ajateltuna olemme tarjonneet esim. VR- lasien (virtuaalitodellisuuslasit) kokeilumahdollisuutta silloin, kun oli ihan uusi juttu. Niitä kävivät kokeilemassa ihan nuorista lapsista iäkkäämpiin senioreihin asti. Tällä hetkellä meneillään on robottiprojekti, jossa asiakkaat pääsevät rakentamaan robottia ja oppimaan robotiikkaa yhdessä työntekijöidemme kanssa.

Monien laitteidemme takaa löytyy ajatus siitä, että ne ovat todella kalliita, eikä niiden hankkiminen itselle muutamien kokeilujen vuoksi ole kovin järkevää. Tällaisia ovat mm. laser- ja vinyylileikkurit sekä 3D-tulostimet. Täällä meillä niihin on mahdollisuus tutustua tai tehdä jokin pieni juttu. Tämä on Pajan lähtökohta kokeilevaan kirjastoon. 

 

3D-TULOSTUS PAJAN TOIMINNASSA

 

Miten ajatus 3D-tulostimista osana kirjastopalveluita syntyi ja milloin palvelu on aloitettu? 

Pajatoiminnan alkaessa Ison Omenan vanhalla puolella keväällä 2014, 3D-tulostimet olivat se ihan ensimmäinen juttu, mistä lähdettiin liikkeelle. MiniFactory oli ensimmäinen tulostimemme ja sen jälkeen tulivat vinyylileikkurit ja muut laitteet. 

 

Kuinka monta 3D-tulostinta teillä on käytössä ja mitä koneita ne ovat? 

Meillä on ”puhtaalla puolella” 4 kpl Ultimaker 2+ ja 1 kpl Ultimaker 3 -tulostimia, pääsääntöisesti PLA- ja CPE-muoveille tarkoitettuja laitteita. ”Likaisella puolella” on tehty mm. kotelointia ja siellä on käytössä Ultimaker 2+ polykarbonaattia ja ABS varten sekä 3 kpl Formlabsin Form 2 -tulostimia. Tulossa on vielä neljäskin Formlabs, kun saadaan se vain otettua käyttöön. 

 

 

Mitä muita laitteita teillä on käytössä? 

Puhtaalla puolella vinyylilaitteet eli vinyylileikkuri, joka leikkaa yksivärisiä vinyylejä. Ne ovat joko tarra- tai tekstiilivinyyleitä, (eli lämpöaktivoituvalla liimalla olevia vinyyleitä), jotka voidaan painaa vaatteisiin. Sitten on vinyylitulostin /-leikkuri, jolla voidaan tulostaa monivärisiä kuvia ja painaa niitä vaatteisiin tai tehdä tarroja. Tarrat ovat varsinkin lasten suosiossa. 

Meillä on myös mediakoneiksi tarkoitettuja tehokkaita pöytäkoneita, mihin löytyy iso piirtopöytä, dia- ja valokuvaskanneri videoeditointimahdollisuus sekä värisuihkemustetulostin. Perustoimistotöihin löytyy laminointikone, giljotiinileikkuri ja paperileikkureita. Lisäksi 2 kpl ompelukoneita, peitetikkikone ja saumuri. 

Likaisella puolella on aiemmin mainitut 3D-tulostimet, isoimpana koneena on laserleikkuri /-kaiverrin, elektroniikkapöytä, jossa on oskilloskooppi, 2 kpl tasajännitelähdettä ja erilaisia yleismittareita. Kolvausasemalle on oma työpiste, missä pystyy myös tinaamaan. Vannesahan ja penkkiporakoneen lisäksi löytyy vielä erilaisia työkaluja. 

200 neliön tilan käyttö on suunniteltu huolellisesti ja tyhjää pöytä- sekä liikkumatilaa on jätetty niin, että työskentely olisi mukavaa ja turvallista ja ettei ihan kylki kyljessä tarvitse olla. 

VR-lasit tulevat jatkossa olemaan asiakkaiden käytössä kirjaston muissa tiloissa ja pääosin ohjatussa toiminnassa.  AR-sovellusten hyödyntämistä kirjaston palveluissa kehitetään parhaillaan, kuten myös VR-laitteiden ja -sisältöjen tarjontaa. 

 

Miten haastavaa uusille käyttäjille on oppia 3D-tulostimien käyttö ja paljonko opastusta tarvitaan? 

Se on ollut yllättävän helppoa, vaikka käyttäjät ovat olleet n. 7 vuotiaista lapsista ihan yli 80 vuotiaisiin asti. Sitä on varmaan osaltaan helpottanut netistä löytyvät valmiit ladattavat mallit ja sitten se innostus, kun on huomattu, ettei se olekaan vaikeaa siirtää sitä mallia viipalointiohjelmaan, elikkä Ultimakereiden kohdalla Cura-ohjelmaan. Siinä on jo olemassa valmiita asetuksia ja varsinkin, jos PLAsta tulostaa, niin ei niistä asetuksista tarvitse välttämättä edes tietää mitään. Yleisimmin tulostukset ovat onnistuneita ja se tietysti lisää sitä omaa innostusta. 

Haasteet kasvavat siinä kohdin, kun halutaan kokeilla erilaisia materiaaleja ja suunnitella se koko malli ihan itse. Meillä ei varsinaisesti ole 3D-suunnittelun opetusta, mutta pienimuotoisesti olemme sitä myös tehneet ja esitelty erilaisia 3D-piirto-ohjelmia. 

Kouluryhmiä meillä käy lähes viikoittain tutustumassa 3D-tulostukseen ja 3D-suunnitteluun Tinkercad-ohjelmalla ja syksyllä järjestämme asiakkaille 3D-mallinnuksen työpajoja.

 

Minkälainen kokemus ja osaaminen 3D-tulostusta ohjaavilla henkilöillä on?  

Kokemus on varmaan suurimmalle osalle tullut tämän työn puolesta ja myös lähtökohtaisesti omasta kiinnostuksesta, ei meillä varsinaista erillistä koulutusta tähän ole. Joskus on ollut töissä esim. aikaisemmalta ammatiltaan teollisia muotoilijoita, mutta harvalla omaan koulutukseen on 3D-tulostus liittynyt. Itseoppiminen on varmaan ollut useimmilla se paras tapa oppia näitä töitä. 

 

 

Kuinka suosittua 3D-tulostus on ja ovatko jonotusajat siihen pitkiä? 

Meillä on käytössä nettivarauspalvelu Varaamo (varaamo.espoo.fi), josta näkee varaustilanteet ilman sisäänkirjautumista. Kirjautuminen on tehty helpoksi joko Googlen, Facebookin tai Ylen tunnusten kanssa. 

Varaamosta löytyy myös Helsingin kaupunginkirjaston, kaupunkiverstaan ja Espoon kaikkien kirjastojen laitteita ja tiloja. 3D-tulostuksen jonotusaika on yleensä n. 2-3 päivää. Laitteita on kuitenkin niin paljon, että viikkotolkulla sitä omaa vuoroa ei tarvitse odottaa. 

 

Onko Pajaa käyttävillä jokin ikäraja tai vaaditaanko vanhemman läsnäoloa?

Tämä ns. likainen puoli on K-18 ihan turvallisuussyistä johtuen. Sinne voi kuitenkin mennä vanhemman tai huoltajan kanssa, jolta vaaditaan pajapassi. Pajapassin saa, kun on lukenut ja hyväksynyt meidän käyttöehdot. Puhtaalla puolella ja 3D-tulostimien käytössä ei ole mitään ikärajaa. Kaikki ovat tervetulleita. 

 

Mitä tulostetaan ja minkälaista hyötyä asiakkaat kokevat niistä saavansa? 

Lapsia kiinnostavat enimmäkseen erilaiset figuurit, puhelimen kuoret olivat jossain vaiheessa kova juttu ja niiden jälkeen tulivat omatekoiset spinnerit. Vanhempia asiakkaita kiinnostaa mm. varaosat hajonneiden tilalle, varsinkin jos jonkin muoviklipsin tilaaminen tulisi kovin kalliiksi, niin onkin hieno juttu, kun sen voi itse tehdä.

Sitten on harrastajia, jotka tekevät esim. elektroniikkaprojekteihin kotelointeja, kuten arduinoihin (= Arduino on avoimeen laitteistoon perustuva mikro-ohjain-/elektroniikka-alusta ja ohjelmointiympäristö, lähde: Wikipedia). Myöskin Raspberry Pi -koteloja on tehty paljon (Raspberry Pi = RasPi, on yhden piirilevyn tietokone, lähde: Wikipedia). 

Meillä käy paljon myös arkkitehteja, jotka tulostavat esim. puita niiden pienoismalleihin. Tulostajia on kyllä aika lailla laidasta laitaan ja kaikenlaista on tulostettu. Ainoat rajoitukset 3D-tulostuksissa on, että aseisiin tai päihteisiin liittyviä asioita ei saa tulostaa. 

 

Ovatko asiakkaat esittäneet jotakin toiveita 3D-tulostukseen liittyen tai odottavatko jotain, mitä ei vielä ole? 

3D-skannaus on ollut toivottu ja sellainen skanneri on nyt saatu hankittua. Toistaiseksi se on meillä vielä koulutuskäytössä, mutta on lähiaikoina siirtymässä asiakaskäyttöön, kun löydetään sille ensin hyvä tila. Sitten on toivottu erilaisia materiaaleja, joista yksi on jo toteutettu, eli olemme saaneet polykarbonaatti ja ABS tulostus dedikoitua ja koteloitua omille Ultimaker 2+ tulostimille. 

Asiakkaita kuunnellaan ja monet meidän kehitysehdotuksista tuleekin juuri heiltä. Se on se tärkein kanava kehittämiselle, että meitä käyttävät asiakkaat kertovat yleensä meille ne parhaimmat ideatkin.

 

TULEVAISUUS

 

Onko Pajatoimintaan suunnitteilla uusia palveluita? 

Aina on suunnitelmia, mutta en osaa sanoa, onko juuri nyt tulossa mitään erityistä. Viime loppuvuoden suunnitelmiin kuului 3D-skannauksen lisääminen palveluihin. Kesää kohden hiljenee toiminta ja yleensä sitten se syyskausi on ollut sitä miettimisen aikaa. 

Juoksevia projekteja sekä työpajoja järjestetään ympäri vuoden ja nyt kun on kevätkausi, niin on tällainen viherpaja menossa. Ihmiset tuovat tänne kasvien siemeniä ja pistokkaita ja vaihtelevat niitä keskenään. Ensi viikolla on tulossa pönttöpaja, mihin me hommataan kaikki tarvikkeet valmiiksi ja ihmiset voivat tulla tänne tekemään linnunpönttöjä. Meillä on erikseen tosi aktiiviset henkilöt, jotka miettivät ja suunnittelevat tällaisia työpajoja. 

 

 

Minkälaisena näet kirjastonne 5 vuoden päästä? 

Uskoisin, että sellainen toiminta, joka nytkin on jo perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi, lisääntyy aika paljonkin. Kirjastoista tulee enemminkin sellainen yhteinen tila, jossa järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia ja että se kansan sivistävä vaikutus tulee edelleen olemaan se iso juttu, mutta ehkä se, miten se tapahtuu, tulee muuttumaan edelleenkin. 

 

Uudessa kirjastolaissa mainittiin mm. tarjota tiloja ja palveluita asiakkaille? 

Kyllä, se oli iso muutos ja nyt en ihan tarkkaan muista, mitä kaikkea siinä uudessa kirjastolaissa oli, mutta oli myös henkilökunnan koulutukseenkin liittyviä asioita, eli ei välttämättä vaadita enää sitä kirjastoalan tutkintoa, että muutkin korkeakoulututkinnot riittävät aika pitkälle. 
Totta kai edelleen tulee säilymään kirjaston perimmäinenkin työ ja tulee olemaan myös niitä spesialisteja, jotka huolehtivat kokoelmista ja ovat siinä kiinni, se tuskin tulee koskaan poistumaan. 

 

Miten muut Espoon kirjastot? Onko niillä myös samantapaista Pajatoimintaa taikka 3D-tulostimia? 

Pajatoimintaa on kaikilla viidellä Espoon suuralueella yhteensä 5 kirjastossa, joissa kaikissa on useita 3D-tulostimia. Pajojen laitetarjonta vaihtelee kirjastoittain. olemme pyrkineet profiloimaan jokaisen pajan tarjonnan vähän eri tavalla. 

 

ASIAKKAAT

 

Huomasin, että teille ovat myös koirat tervetulleita. Kerro siitä hieman lisää.

Kyllä, meille saa tulla koirankin kanssa, tämä on vapaata aluetta ja meillä ihan normaali juttu. Ei niitä ihan hirveästi kyllä näy, silloin tällöin joku pienempi koira on ollut mukana, isompia ei ole näkynyt lainkaan. 

Meillä on muistaakseni jonkin eläinten päivän nimellä sellainen tapahtuma, jolloin ihmiset voivat tuoda tänne eläimiä laidasta laitaan. Hämähäkkejä ja koiria on ainakin niissä ollut. 

 

Kuinka paljon kirjastollanne on vuosittain kävijöitä?  

Me ollaan suomen toiseksi suurin kirjasto kävijämäärältään, tällä hetkellä Turun kirjaston jälkeen ja aika lähellä jo sitä ykkössijaa. Viime vuonna meillä kävi yli 1,2 miljoonaa ihmistä, vaikka metro aukesi vasta marraskuussa. 

Täällä on aika paljon tapahtumia varsinkin sen jälkeen, kun muutettiin tänne uudelle puolelle ja tähän palvelutorin yhteyteen. Me olemme yksi toimija tässä palvelukonseptissa ja ympärillä on paljon muitakin toimijoita.

Sitten meillä on tässä lavatekniikka, mikä on yksi iso juttu, jota voimme tarjota. Lisäksi on ammattilaisten rakentama akustoitu ja äänieristetty tila oikeaa studiota varten, jossa voi käydä vaikka oman levyn tekemässä. Viime vuoden suurin tapahtuma oli Espoo Mini Maker Faire, jonka toteutimme yhteistyössä AaltoFabLabin ja Wärk ry:n kanssa. Kävijöitä oli lähes 5000 ja häksääjät, keksijät ja kierrättäjät pääsivät opettamaan tee-se-itse-kulttuuria tiloissamme.

Tänä vuonna tapahtuma on lauantaina 10.11. (isänpäivän aatto) ja nimellä Wärkfest. Odotamme vähintään samanlaista yleisöryntäystä! 

 

Mitä haluat sanoa heille, jotka eivät vielä ole käyneet kirjastossanne taikka tutustuneet Pajan toimintaan? 

Ilman muuta kannattaa tulla käymään ja katsomaan, mitä kaikkea kirjastossa on mahdollista tehdä. Meillä on osaavaa henkilökuntaa ja lähes joka alueeseen oma spesialisti, auttamaan pystytään ja varsinkin jos eteen tulee jotain ongelmia. 

Yksi todella suosittu palvelumme on nimellä ”lainaa kirjastolainen”. Siinä voivat kaikki ja varsinkin seniori asukkaat ja asiakkaat tulla esim. kannettavan tietokoneen tai älypuhelimen kanssa kysymään neuvoa, miten sen kanssa toimitaan. Kone on mennyt jumiin tai on niitä asetuspäivityksiä ja asennettavaa tai mitä tahansa muita ongelmia, niin me pystymme kolme kertaa päivässä, kolmea asiakasta tunnin ajan jokaista erikseen neuvomaan ihan henkilökohtaisesti. Tätä neuvontapalvelua on todella paljon ja jos olisi resurssien puolesta mahdollista, niin vieläkin enemmän autettaisiin.

 

HENKILÖKUNTA
 

Mikä on sinun ”tittelisi” ja toimenkuvasi?  Titteli on ollut vähän sellainen liukuva käsite, palveluneuvoja se oli ennen. Olen tullut tänne töihin vakuutusyhtiön tukeman työkokeilun kautta, kun aiemmassa työssäni sattunut työtapaturma sai mieleni muuttumaan ja siirtymään kokonaan uudelle alalle. Toimenkuvani on ollut lähinnä se, että olen ylläpitänyt Pajan tekniikkaa ja pikkuhiljaa olen siirtynyt sellaiseksi tekniikasta vastaavaksi henkilöksi. Pisimpään tässä olleena koneet ovat jo niin läpikotaisin tuttuja, että osaan huoltaa niitä ja jaan sitä kokemusta sekä osaamista eteenpäin.    Kuinka paljon Pajassa on työntekijöitä? Meitä on muutamia pidemmillä työsopimuksilla ja sitten on työharjoittelussa olevia datanomeja, joille toimin työpaikkaohjaajana. Datanomiopiskelijoita on melkein koko ajan 2-3 harjoittelussa ja he paljolti auttavat asiakkaiden IT-ongelmissa ja oppivat myös tätä pajatekniikkaa. Siviilipalvelusmiehiä meillä on yleensä aina kaksi ja heidän sopimuksensa ovat vuoden mittaisia. Pajatoiminnassa on varmaan kymmenkunta henkilöä mukana koko ajan, osa pidemmillä ja osa lyhemmillä sopimuksilla.

Me ollaan auki 13 h/vrk, 8-21, ensin on aamuvuoro, sitten sesonkiaikaan ajoittuva välivuoro ja iltavuorossa on sitten enää kaksi henkilöä.